ja vedet minun maailman
levotonna tanssineet laineet rantani
uni oli hiljainen, tunteen kyltämä
herätäkseen tyhjyyteen
ja valveillaolon tuska vähempi, ikävä suurempi
ei kuulunut ääniä
vaalea aamunkajo hukkunut sumuun
ei osannut mennä, löytää
ja tuoksut pienen maailman, kuiskivan
miksi, harmain silmin, miksi
ja kaikki muut, liian kaukana
yö valui kuiviin,
päivänvalo lieko sittenki raaempaa
miksi koota itsensä, seisoa vain puolittain
usvapelloilla liian väsyneenä
haalea taivas lintuineen kattona
liikkumatta, tunnemurha sisällään
liikaa, liikaa, liikaa
ja miksi, miksi, miksi
kirkas tuuli, kaunis maa
